Luo pelimusiikkia

Peleissä käytetyllä musiikilla on aivan yhtä tärkeä asema kuin esimerkiksi elokuvissa käytetyllä musiikilla. Musiikki soi lähes koko ajan pelin taustalla luoden tunnelmaa. Musiikin tyyli riippuu toki siitä, millainen peli ja millainen kohtaus on kyseessä.

Iloisiin, hyvän tuulen peleihin sopii duurivoittoinen musiikki, jossa riittää energiaa. Jännittävissä kohtauksissa käytetään yleensä mollia ja paljon vaikkapa jousisoittimia, joilla saadaan luotua dramaattista tunnelmaa. Kun musiikkia vaihdetaan yhtäkkiä nopeatempoisemmaksi, voidaan pelaaja säikäyttää kunnolla. Näin saadaan aikaan kauhu- ja jännityspelien huikea tunnelma. Musiikki voi toimia myös äänitehosteena, kuten esimerkiksi autopeleissä.

Pelimusiikin laatu – vain taustalla soivaa melua?

Peleissä käytetty musiikki on kehittynyt todella paljon sitten 1980-luvun, jolloin pelimusiikki oli vasta alkutekijöissään. Nykyään pelimusiikki on todella laadukasta ja mukaansatempaavaa. Sen laatu on itse asiassa samalla tasolla kaupallisen musiikin kanssa ja monet tunnetut muusikot säveltävätkin musiikkia myös peleihin.

Yleensä ajatellaan, että musiikkia käytetään peleissä ainoastaan taustalla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan joissakin peleissä musiikilla on jopa keskeinen rooli. Yksi suosituimmista tällaisista peleistä on Harmonixin kehittämä konsolipeli Guitar Hero. Toinen musiikin inspiroima peli on Megadeth-videokolikkopeli ja löytyypä netin kasinoilta myös KISS-peli.

Pelimusiikki ei ole ainoastaan pelin taustalle jäävää turhuutta, vaan osa musiikista jää ihmisten yleiseen tietoisuuteen. Monet muistavat varmasti 80-luvun supersuosikin Super Mario Brosin, jonka tunnusmusiikkia ihmiset hoilaavat vielä tänäkin päivänä. Kuka tietää, minkä pelin musiikista tulee seuraava hitti. Musiikki saattaa pyöriä luuppeina taustalla, kun keno numerot pyörivät tai hedelmäpelin merkit vilisevät silmissä.

Kaupallinen musiikki peleissä

Nykyisin pelinvalmistajat ostavat yleensä oikeudet kaupalliseen musiikkiin, jota he sitten peleissään käyttävät. Toki yhä edelleenkin on olemassa ainoastaan peleihin tehtyä musiikkia. Eri peleistä ja niissä soivista musiikeista pääsee nauttimaan suomalaisilla kasinoilla. Näiltä kasinoilta löytyy pääasiassa sellaisia pelejä, joissa musiikki on luomassa tunnelmaa, mutta joidenkin klassikoiden musiikit tunnetaan maailmanlaajuisesti. Näitä ovat yleensä elokuviin pohjautuvat pelit, jollaisia suomalaisiltakin kasinoilta löytyy.

Pelien musiikkityypit

Pelimusiikki on oma taiteenlajinsa, sillä musiikki vaikuttaa suuresti pelin tunnelmaan ja siihen, miten palkitsevalta tietyt pelin toiminnot tuntuvat. Kuten elokuvissakin, ellei pelin musiikki ole täysin kohdillaan, on vaikea päästä kiinni oikeaan tunnelmaan.

Jos ajattelee, ettei musiikilla ole niin väliä, haastamme kokeilemaan pelien pelaamista äänettömällä. Tällöin äkkiä ymmärtää, kuinka suuri merkitys musiikilla on. Esimerkiksi kasinopelit tuntuisivat niin paljon tylsemmiltä, jos voittojen yhteydessä ei olisi innostavia fanfaareita tai lupaavaa kolikoiden kilinää. Sama pätee häviöiden osaaottaviin äänitehosteisiin. Kaikki tämä tekee pelistä kuin pelistä enemmän tunteisiin vetoavan ja palkitsevamman kokemuksen.

Pelien kehittyessä myös pelimusiikit ovat kehittyneet niiden kanssa samassa tahdissa. Kun vanhojen pelikonsoleiden pelien musiikit ja äänet olivat yksinkertaisia, syntetisaattorilla tuotettuja, on moderneissa peleissä elokuvalaatua vastaavat musiikkiraidat. Musiikkiin panostetaan aikaa ja rahaa entistä enemmän ja useissa peleissä on mukana jopa elokuvamaailmasta tuttuja säveltäjiä.

Kasinopelit

Kasinopelien musiikkityyli riippuu pelattavasti pelistä ja peligenrestä. Klassisissa pöytäpeleissä, kuten ruletissa, käytetään lähinnä rauhallisia taustaraitoja, sillä näissä peleissä musiikin tarkoitus on luoda autenttinen kasinotunnelma.

Roulette

Sen sijaan iloisissa hedelmäpeleissä musiikkia käytetään täysin eri tyyliin. Hedelmäpeliteemoja on toki nykyisin tuhansia erilaisia, joten musiikin käyttö riippuu kunkin kolikkopelin tyylistä. Jos peli pohjautuu elokuvaan, kuten Dark Knight Rises, on tavoitteena saavuttaa elokuvan tunnelma, joten myös musiikki on yleensä elokuvasta tuttu, esimerkiksi elokuvan tunnusmusiikki. Jos kyse on taas klassisen tyylin hedelmäpelistä, taustamusiikilla yritetään luoda vastaavanlainen tunnelma, kuin peliä pelaisi pölyisen baarin nurkassa.

Videopelit

Videopeleissä musiikkia käytetään tunnelman luomisen lisäksi myös apuna tarinan kuljettamisessa. Rytmitys on tärkeää, sillä rauhallisemmissa kohdissa musiikilla on täysin eri tarkoitus kuin esimerkiksi hektisessä taistelussa vihollista vastaan. Musiikkia käytetään myös vahvistamaan onnistumisien euforista tunnetta ja lievittämään epäonnistumisien katkeraa kalkkia.

Erinomainen musiikkiraita vaikuttaa paljon pelin luonteeseen. Erityisesti, jos kyseessä on tunnelmallinen peli, kuten jännittävä seikkailu, tai nopeatempoinen toimintapeli, saati verta hyytävä kauhupeli. Peleihin musiikkia luovat taitavat säveltäjät ja usein samat henkilöt ovat tunnettuja myös elokuvateollisuuden saralta. Modernien videopelien budjeteissa ei ole kyse enää pikkurahoista ja suosituimmat pelit tuotetaan suurten pelistudioiden toimesta varsin reiluilla budjeteilla.

Parhaat musiikkiaiheiset pelit

Musiikki on monessa mielessä nykyisin pelien yksi tärkeimmistä osa-alueista. Alkuaikoina musiikki jäi usein taustalle ja se oli pelkkää piippailua, eikä siihen osattu vielä kiinnittää sen ansaitsemaa huomiota. Nykyisin musiikilla on peleissä monenlaisia tehtäviä: se ohjailee pelaajaa teeman vaihtumisella. Nopea tempo, jännitystä huokuva soundi tai mukaansa tempaava sävel kertovat pelin tilanteesta tai varoittavat pelaajaa tulevasta tapahtumasta. Musiikki jättää pelaajaan tietynlaisen tuntemuksen pelistä. Pelimusiikin ympärille onkin kehittynyt oma ammattikuntansa, joka hakee parhaillaan paikkaansa ja oikeuksiaan musiikintekijöinä.

Musiikki tuli pelimaailmaan jäädäkseen huippusuosion saavuttaneiden pelien avulla, joissa pelaajat pääsivät itse osaksi musiikkia. Guitar Hero, SingStar ja Rock Band ovat hyviä esimerkkejä peleistä, jotka ovat pysyneet suosittuina vielä vuosia niiden ilmestymisen jälkeen.

Guitar Herossa on tarkoituksena seurata kitarataiturointia omalla kitaraohjaimella. Rock Band taas vei asian astetta eteenpäin tuomalla pelaajien ulottuville pelipaketin, jossa on tarkoitus luoda kavereiden kanssa bändi ja soittaa yhteen mahdollisimman hyvin. Pelissä on toki tarjolla myös soolopelimahdollisuus yksinään pelaaville. SingStar taas oli vastaus ja vaihtoehto kaveriporukoiden hiljaisille illanvietoille. SingStar innostaa laulamaan yhdessä tai toisiaan vastaan: tarkoituksena on mukailla taustalla soivaa alkuperäistä laulua mahdollisimman hyvin.

Myös kasinopelien maailmassa musiikki on tärkeässä osassa. CasinoEuron sivun slottipeleistä löytyy monta mukaansatempaavaa musiikkiaiheista peliä. Useassa pelissä on tarkkaan mietityt, juuri oikeaan teemaan sovitetut musiikit. Osa peleistä perustuu kokonaan suurien tähtien tai tietyn musiikkityylin varaan. Esimerkiksi Elviksen tai KISSin ystävät pääsevät nostalgiselle matkalle pelatessaan kyseisiä pelejä. Taustalla soi tuttu musiikki ja pelien kuvagalleriat noudattavat tarkkaan suosikkien asusteita ja muita tuntomerkkejä.

Pelimusiikki on nykyisin lähes poikkeuksetta laadukasta, sen takaavat pitkälle kehittynyt teknologia ja ammattilaiset musiikin takana. Moni pelaaja haikailee pelimusiikin nostamista seuraavalle tasolle, jossa se kilpailee muun musiikintuotannon kanssa yleisön huomiosta. Hyvän pelin tuottajille laadukas musiikki on nykyisin automaattinen osa pelinkehittelyä, sillä kuluttajat osaavat jo vaatia sitä osaksi toimivaa pelikokemusta.

Suomalainen elokuvamusiikki

Suomalaista elokuvamusiikkia on tehty Suomi-filmien lähes alkuajoista lähtien. Alussa musiikki sävellettiin suurille orkestereille. Alkuaikojen kuuluisimpia elokuvamusiikin tekijöitä oli Toivo Kärki, yksi Kärjen tunnetuimpia elokuvasävellyksiä on Lentävä kalakukko. 1960-luvulla elokuvien rinnalle tuli televisio ja musiikki muuttui, elokuvissa oli pitkiäkin laulettuja osuuksia suoraan kirjailijoiden tekstistä. 1970-luvulla elokuvat olivat ajan henkeen kantaaottavia, samoin musiikki. Seuraavalla vuosikymmenellä elettiin punkin kulta-aikaa ja se näkyi myös suosituissa nuorisoelokuvissa.

1990-luvulla Aki Kaurismäen elokuvien musiikki nousi suureen osaan, hänen elokuvien ansiosta moni menneen ajan muusikko nousi uuteen suosioon kuten Tapani Kansa ja Rauli Badding Somerjoki. 2000-luvulla valmistui useita suomalaisia elokuvia ja voidaan sanoa, että kotimaisessa tuotannossa alkoi uusi aika, ihmiset löysivät uudestaan kotimaisen elokuva-alan, joka uudistui yleisön muuttuessa. Vuonna 2010 koettiin huippu, jolloin suomalaisia elokuvia katsottiin enemmin kuin koskaan tilastoinnin aloittamisen jälkeen vuonna 1972. Myös elokuvamusiikki tuli suosituksi, erityisesti nuorelle ikäpolvelle suunnatuista elokuvista. Monet esittäjät nousivat suosioon elokuvien soundtrackien kautta, kuten Levottomat, Se ei mee pois, Yhtä en saa, Haaveet kaatuu ja Mun koti ei oo täällä.

Suomalaiset elokuvasäveltäjät ovat arvostettuja myös kansainvälisesti, tämän hetken tunnetuin nimi on Tuomas Kantelinen, joka on pokannut palkintoja niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Muita maineikkaita nykysäveltäjiä ovat Yari, Anssi Tikanmäki ja Eero Ojanen. Lue myös mielenkiintoinen osio ”Suomalaisen musiikin kehittäjät”.

Pelimusiikki

Taidokkaasti tehty pelimusiikki on nykyisin iso osa pelikokemusta. Hiljalleen musiikintuottajatkin ovat havahtuneet huomaamaan kuinka tärkeä osa pelimusiikilla on, pelimusiikin ja niiden tekijöiden markkinointi on osa musiikkiteollisuutta. Pelimusiikin arvostuksen voi huomata myös erilaisten palkintojen rantautumisesta merkittäviin kilpailuihin kuten MTV:n vuosittaiset Music Awardsit, joissa alettiin jakamaan jo vuonna 2004 omaa palkintoa pelimusiikille.

Vuonna 2011 Grammy-palkintojen jakotilaisuudessa yksi palkinnoista annettiin pelimusiikille. Alasta kiinnostuneiden ulottuvilla on ollut jo vuosia lukuisia internetsivustoja, joilla on uutisia alalta ja josta löytyy peleistä tutuksi tullutta musiikkia. Vetävän peleistä tutun musiikin löytäminen ei ole aina ollut niin helppoa. Pelimusiikin esille tulon huomaa myös lukuisista alaa käsittelevistä artikkeleista, dokumenteista ja jopa tutkimuksista.

Pelimusiikki poikkeaa muista musiikinaloista olennaisesti sen vuorovaikutuksen vuoksi, musiikilla on suuri osuus pelikokemuksen muodostumisessa, taidokas pelimusiikki muuttaa pelimaailman todelliseksi, ajankäsitys hämärtyy ja pelaaja nauttii viihteellisestä kokemuksesta monilla eri aisteilla. Musiikilla on myös tärkeä tehtävä, sillä usein sen tarkoitus on ohjata pelaajaa, antaa varoitusääniä tai tiivistää tunnelmaa, pelaajan omat ratkaisutkin saattavat vaikuttaa musiikkiin.

Joulunaikaan tunnelmaan pääsee hyvin Betssonin casinon Merry X-mas pelin mukana, peli onkin hyvä esimerkki kuinka pelaajalle luodaan oikeanlainen tunnelma taidokkaan musiikin ja hauskan sesongin mukaisen casino pelin avulla. Joulumielen voi hakea hauskasta pelistä, jonka symboleissa vilisee poroja, pukkeja ja lahjapaketteja, taustalla soi tunnelmallinen joulumusiikki.

Pelimusiikin hyödyntäminen markkinoinnissa auttaa sekä pelien tekijöitä että musiikin tekijöitä, yhdistämällä voimansa molemmat hyötyvät ja saavat tuotoksiaan suuren yleisön tietouteen. Tästä on hyvänä esimerkkinä vielä suomalaisten tuottaman Max Payne 2-pelin aikaan melko tuntematon Poets of Fall yhtye, joka pääsi suureen suosioon pelistä julkaistulla kappaleellaan. Pelimusiikki saattaa olla monelle pelaajalle itsestäänselvyys ja sen tärkeyden huomaa vasta, kun laittaa äänet pois. Pelaamisesta huomaa tällöin puuttuvan melko tärkeän osan eli tunnelman. Peleissä musiikki toimii tarinan johdattelijana, alkumusiikki esittelee pelin ja luo tunnelman, erilaisilla tehosteilla peliä viedään eteenpäin. Lopussa luodaan kokonaisuus koko pelistä ja musiikki kuvailee tunnelmaa, johon pelaaja jää kokemuksen jälkeen.

Suomalaisen musiikin kehittäjät

Musiikkia soittavat radiokanavat ovat olleet suunnannäyttäjiä populäärimusiikin suosiossa, radion soittolistoilla pyörivät suositut muusikot ja kipaleet soivat tuhansilla työpaikoilla, kuppiloissa ja autoradioissa. Levy-yhtiöt, managerit ja promoottorit pyrkivät saamaan mahdollisimman paljon kuunteluaikaa ja lehdistötilaa omille suojateilleen. Radiokanavien musiikkipäälliköt määrittelevät lopulta millaisen tyylin musiikkia soitetaan, valitaanko enemmin hittikappaleita vai ikivihreitä.

Radioasemien valtaa ovat horjuttaneet erilaiset internetin musiikkipalvelut, kuuntelijoilla on oma valta valita mitä haluavat kuunnella, uusien palveluiden kautta uusien tulokkaiden on ollut helpompi saada omaa musiikkia esille. Vanhoja rakenteita, kuten radioasemien valtaa horjuttavat myös musiikkialan uudet tuulet, hittimusiikki voi ponnistaa esille erilaisista lähtökohdista kuten pelimusiikista.

Suomalainen Ari Pulkkinen on harrastanut pelimusiikin tekoa nuoresta pojasta lähtien, harrastus muuttui ammatiksi ja nykyisin Pulkkinen luotsaa omaa AriTunes yritystä, joka on säveltänyt esimerkiksi Angry Birdsin -musiikin, hänen tekeleisiin kuuluvat myös huippusuositut Dead Nation, Trinity ja Outland. Pelimusiikki on kulkenut pitkän matkan piipityksistä pelin taustalla maailmankuuluisuuteen, nykyisin se kilpailee suosiostaan muun musiikin ohella. Pulkkinen on ollut uranuurtaja nousevalla alalla, hän on taistellut pelimusiikin tekijöiden oikeuksien ja palkkioiden puolesta ja saanut alalle sen ansaitsemaa arvostusta. Peliala on nuori ja sen musiikkipuoli tulevaisuuden ala, jonka ovat löytäneet jo monet kuuntelijat. Moni toivoisi suosittua pelimusiikkia kuultavaksi myös discoihin, soittoääniksi puhelimiin tai nuoteiksi harrastelijoille.

Pelimusiikki on jo tullut ulos pelimaailmasta, maailmalla on järjestetty upeita konsertteja pelimusiikin ympärille, kuten syksyn konsertit Helsingissä ja Tampereella.

Erilaiset musiikki- ja kykykilpailut ovat myös aikamme vaikuttajia, jotka nostavat esille uusia kuuluisuuksia. Televisiosta seurataan kilpailuja, joissa nuoret kokelaat pääsevät ammattitaitoisen raadin eteen näyttämään taitojaan, tämän lisäksi Suomessa on tarjolla useita klassisen musiikin kilpailuja kuten vuosittainen Mirjam Helin -kilpailu.

Uudet suomalaiset yhtyeet

Suomen musiikkimaailman kovin tulokas on ollut Haloo Helsinki, jota voidaan nimittää tämän hetken kovimmaksi suomalaiseksi tulokkaaksi. Haloo Helsinki julkaisi lokakuussa jo viidennen albuminsa, Kiitos ei ole kirosana. Levyltä lohkaistu sinkku Beibi nousi jo syyskuussa listojen kärkeen. Yhtye on jo aikamoinen konkari, sillä takana on yli 500 keikkaa ja koko syksy on kulunut levynjulkaisun jälkeisellä kiertueella. Koko kansan suosioon yhtye rynnisti edellisen albumin, Maailma on tehty meitä varten, suosion myötä.

Nykyisin musiikin lataaminen netin kautta on helppoa ja musiikin ystävät ovat valtavan tarjonnan äärellä, mitä tulee eri musiikkigenreihin ja esittäjiin. Kuluttajille musiikkimaailma on laajentunut tietoliikenteen paranamisen myötä, samaan aikaan artisteille esille tulo on helpottunut. Erilaisten palveluiden kautta nettiin on mahdollista ladata omaa musiikkia ja moni nouseva lupaus onkin päässyt pinnalle tätä kautta. Uusien kykyjen näytönpakkoja ovat myös bändikilpailut ja -tapahtumat.

Erilaiset kykykilpailut, internetpalvelut ja tapahtumat ovat innostaneet uusia tulokkaita yrittämään pinnalle pääsyä ennakkoluulottomasti. Suomessa aiemmin melko tuntematon hiphop- ja räp-musiikki on rynnistänyt estraadeille viime vuosina, helsinkiläinen räp-kaksikko JVG on yksi tämän musiikkilajin viime vuoden suosikkeja. JVG on julkaissut jo kolme albumia ja tehnyt yhteistyötä kuuluisien artistien, kuten Anna Abreun, kanssa. Hiphopista ja räpistä on tullut entistä suositumpaa striimauspalveluiden markkinoille tulemisen jälkeen, ne ovat nuorisokulttuurin tapa ilmaista itseään ja käsitellä nuorisoa yhdistäviä asioita.