Suomalainen elokuvamusiikki

Suomalaista elokuvamusiikkia on tehty Suomi-filmien lähes alkuajoista lähtien. Alussa musiikki sävellettiin suurille orkestereille. Alkuaikojen kuuluisimpia elokuvamusiikin tekijöitä oli Toivo Kärki, yksi Kärjen tunnetuimpia elokuvasävellyksiä on Lentävä kalakukko. 1960-luvulla elokuvien rinnalle tuli televisio ja musiikki muuttui, elokuvissa oli pitkiäkin laulettuja osuuksia suoraan kirjailijoiden tekstistä. 1970-luvulla elokuvat olivat ajan henkeen kantaaottavia, samoin musiikki. Seuraavalla vuosikymmenellä elettiin punkin kulta-aikaa ja se näkyi myös suosituissa nuorisoelokuvissa.1990-luvulla Aki Kaurismäen elokuvien musiikki nousi suureen osaan, hänen elokuvien ansiosta moni menneen ajan muusikko nousi uuteen suosioon kuten Tapani Kansa ja Rauli Badding Somerjoki. 2000-luvulla valmistui useita suomalaisia elokuvia ja voidaan sanoa, että kotimaisessa tuotannossa alkoi uusi aika, ihmiset löysivät uudestaan kotimaisen elokuva-alan, joka uudistui yleisön muuttuessa. Vuonna 2010 koettiin huippu, jolloin suomalaisia elokuvia katsottiin enemmin kuin koskaan tilastoinnin aloittamisen jälkeen vuonna 1972. Myös elokuvamusiikki tuli suosituksi, erityisesti nuorelle ikäpolvelle suunnatuista elokuvista. Monet esittäjät nousivat suosioon elokuvien soundtrackien kautta, kuten Levottomat, Se ei mee pois, Yhtä en saa, Haaveet kaatuu ja Mun koti ei oo täällä.Suomalaiset elokuvasäveltäjät ovat arvostettuja myös kansainvälisesti, tämän hetken tunnetuin nimi on Tuomas Kantelinen, joka on pokannut palkintoja niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Muita maineikkaita nykysäveltäjiä ovat Yari, Anssi Tikanmäki ja Eero Ojanen. Lue myös mielenkiintoinen osio ”Suomalaisen musiikin kehittäjät”.

Pelimusiikki

Taidokkaasti tehty pelimusiikki on nykyisin iso osa pelikokemusta. Hiljalleen musiikintuottajatkin ovat havahtuneet huomaamaan kuinka tärkeä osa pelimusiikilla on, pelimusiikin ja niiden tekijöiden markkinointi on osa musiikkiteollisuutta. Pelimusiikin arvostuksen voi huomata myös erilaisten palkintojen rantautumisesta merkittäviin kilpailuihin kuten MTV:n vuosittaiset Music Awardsit, joissa alettiin jakamaan jo vuonna 2004 omaa palkintoa pelimusiikille. Vuonna 2011 Grammy-palkintojen jakotilaisuudessa yksi palkinnoista annettiin pelimusiikille. Alasta kiinnostuneiden ulottuvilla on ollut jo vuosia lukuisia internetsivustoja, joilla on uutisia alalta ja josta löytyy peleistä tutuksi tullutta musiikkia. Vetävän peleistä tutun musiikin löytäminen ei ole aina ollut niin helppoa. Pelimusiikin esille tulon huomaa myös lukuisista alaa käsittelevistä artikkeleista, dokumenteista ja jopa tutkimuksista.Pelimusiikki poikkeaa muista musiikinaloista olennaisesti sen vuorovaikutuksen vuoksi, musiikilla on suuri osuus pelikokemuksen muodostumisessa, taidokas pelimusiikki muuttaa pelimaailman todelliseksi, ajankäsitys hämärtyy ja pelaaja nauttii viihteellisestä kokemuksesta monilla eri aisteilla. Musiikilla on myös tärkeä tehtävä, sillä usein sen tarkoitus on ohjata pelaajaa, antaa varoitusääniä tai tiivistää tunnelmaa, pelaajan omat ratkaisutkin saattavat vaikuttaa musiikkiin.Joulunaikaan tunnelmaan pääsee hyvin Betssonin casinon Merry X-mas pelin mukana, peli onkin hyvä esimerkki kuinka pelaajalle luodaan oikeanlainen tunnelma taidokkaan musiikin ja hauskan sesongin mukaisen casino pelin avulla. Joulumielen voi hakea hauskasta pelistä, jonka symboleissa vilisee poroja, pukkeja ja lahjapaketteja, taustalla soi tunnelmallinen joulumusiikki.Pelimusiikin hyödyntäminen markkinoinnissa auttaa sekä pelien tekijöitä että musiikin tekijöitä, yhdistämällä voimansa molemmat hyötyvät ja saavat tuotoksiaan suuren yleisön tietouteen. Tästä on hyvänä esimerkkinä vielä suomalaisten tuottaman Max Payne 2-pelin aikaan melko tuntematon Poets of Fall yhtye, joka pääsi suureen suosioon pelistä julkaistulla kappaleellaan. Pelimusiikki saattaa olla monelle pelaajalle itsestäänselvyys ja sen tärkeyden huomaa vasta, kun laittaa äänet pois. Pelaamisesta huomaa tällöin puuttuvan melko tärkeän osan eli tunnelman. Peleissä musiikki toimii tarinan johdattelijana, alkumusiikki esittelee pelin ja luo tunnelman, erilaisilla tehosteilla peliä viedään eteenpäin. Lopussa luodaan kokonaisuus koko pelistä ja musiikki kuvailee tunnelmaa, johon pelaaja jää kokemuksen jälkeen.

Suomalaisen musiikin kehittäjät

Musiikkia soittavat radiokanavat ovat olleet suunnannäyttäjiä populäärimusiikin suosiossa, radion soittolistoilla pyörivät suositut muusikot ja kipaleet soivat tuhansilla työpaikoilla, kuppiloissa ja autoradioissa. Levy-yhtiöt, managerit ja promoottorit pyrkivät saamaan mahdollisimman paljon kuunteluaikaa ja lehdistötilaa omille suojateilleen. Radiokanavien musiikkipäälliköt määrittelevät lopulta millaisen tyylin musiikkia soitetaan, valitaanko enemmin hittikappaleita vai ikivihreitä.Radioasemien valtaa ovat horjuttaneet erilaiset internetin musiikkipalvelut, kuuntelijoilla on oma valta valita mitä haluavat kuunnella, uusien palveluiden kautta uusien tulokkaiden on ollut helpompi saada omaa musiikkia esille. Vanhoja rakenteita, kuten radioasemien valtaa horjuttavat myös musiikkialan uudet tuulet, hittimusiikki voi ponnistaa esille erilaisista lähtökohdista kuten pelimusiikista.Suomalainen Ari Pulkkinen on harrastanut pelimusiikin tekoa nuoresta pojasta lähtien, harrastus muuttui ammatiksi ja nykyisin Pulkkinen luotsaa omaa AriTunes yritystä, joka on säveltänyt esimerkiksi Angry Birdsin -musiikin, hänen tekeleisiin kuuluvat myös huippusuositut Dead Nation, Trinity ja Outland. Pelimusiikki on kulkenut pitkän matkan piipityksistä pelin taustalla maailmankuuluisuuteen, nykyisin se kilpailee suosiostaan muun musiikin ohella. Pulkkinen on ollut uranuurtaja nousevalla alalla, hän on taistellut pelimusiikin tekijöiden oikeuksien ja palkkioiden puolesta ja saanut alalle sen ansaitsemaa arvostusta. Peliala on nuori ja sen musiikkipuoli tulevaisuuden ala, jonka ovat löytäneet jo monet kuuntelijat. Moni toivoisi suosittua pelimusiikkia kuultavaksi myös discoihin, soittoääniksi puhelimiin tai nuoteiksi harrastelijoille.Pelimusiikki on jo tullut ulos pelimaailmasta, maailmalla on järjestetty upeita konsertteja pelimusiikin ympärille, kuten syksyn konsertit Helsingissä ja Tampereella.Erilaiset musiikki- ja kykykilpailut ovat myös aikamme vaikuttajia, jotka nostavat esille uusia kuuluisuuksia. Televisiosta seurataan kilpailuja, joissa nuoret kokelaat pääsevät ammattitaitoisen raadin eteen näyttämään taitojaan, tämän lisäksi Suomessa on tarjolla useita klassisen musiikin kilpailuja kuten vuosittainen Mirjam Helin -kilpailu.